Uusi puhelinkielto kouluissa: mitä vanhempien ja oppilaiden tulee tietää!
Escambian piirikunnan koulut ottavat käyttöön uuden puhelinkiellon opiskelijoille vuonna 2025, tavoitteena parantaa keskittymistä ja vähentää häiriötekijöitä.

Uusi puhelinkielto kouluissa: mitä vanhempien ja oppilaiden tulee tietää!
Tämä lukuvuosi merkitsee merkittävää muutosta matkapuhelimen käytön hallinnassa Floridan julkisissa kouluissa. Lukuvuodesta 2025-2026 alkaen uusi laki asettaa tiukan kiellon kännykän käyttämiselle perus- ja yläkouluikäisille kouluaikoina. Lukiolaiset saavat edelleen käyttää puhelimiaan oppitunnin ulkopuolella, mutta eivät opetusjaksojen aikana, ellei opettaja ole erityisesti ohjeistanut oppimistarkoituksiin. Tällä käytännöllä pyritään vastaamaan kasvavaan huoleen luokkahuoneiden häiriötekijöistä, ja Escambian piirikunnan julkisten koulujen superintendentti Keith Leonard korostaa uuden osavaltion lain noudattamisen tärkeyttä. Mielenkiintoista on, että samalla kun piiri tutki Yondr-pussien käyttöä – laitteita, jotka lukitsevat puhelimet turvallisesti kouluaikana – he havaitsivat, että kustannukset olivat kohtuuttomat.
Kun koulut kamppailevat älypuhelimen käytön hallinnan kanssa, suuntaukset kaikkialla Yhdysvalloissa viittaavat siihen, että Florida ei ole yksin tällaisten muutosten käynnistäjänä. Myös suurkaupungit, kuten New York ja Los Angeles, harkitsevat samanlaisia rajoituksia. New Yorkin julkiset koulut harkitsevat kieltoa yli 1,1 miljoonalle oppilaalle, kun taas Los Angeles on hyväksynyt rajoitukset 400 000 oppilaalleen ensi tammikuusta alkaen. Itse asiassa yli tusina osavaltiota on säätänyt lakeja, joiden tarkoituksena on rajoittaa puhelimen käyttöä kouluaikoina, mikä kuvastaa kansallista liikettä opiskelijoiden häiriötekijöiden vähentämiseksi.
Miksi Muutos?
Puhelinkieltoja koskeva keskustelu ei ole vain säännöistä; se on kiinteästi kietoutunut koulutustuloksiin. Erilaisista tutkimuksista, mukaan lukien Unescon tutkimuksesta, kootut tutkimukset osoittavat, että puhelinkiellot voivat itse asiassa parantaa oppilaiden suorituksia, erityisesti heikosti menestyvien osalta, vaikuttamatta kielteisesti menestyjiin. Vaikuttaa siltä, että opiskelijat kamppailevat impulssienhallinnan kanssa enemmän kuin koskaan, mikä johtuu suurelta osin älypuhelimen käytöstä ja sosiaaliseen mediaan liittyvistä sosiaalisista paineista.
Opettajat eri puolilla maata ovat ilmaisseet huolensa älypuhelinriippuvuuden vaikutuksesta opiskelijoiden sitoutumiseen ja mielenterveyteen. Esimerkiksi entinen biologian opettaja Mitchell Rutherford koki burnoutin ja jopa erosi työstään, koska oppilaiden lakkaamaton puhelimen käyttö vaikutti paitsi hänen luokkahuoneensa dynamiikkaan myös hänen henkilökohtaiseen hyvinvointiinsa. Hänen havainnot heijastivat nykyisten opettajien, kuten Emily Brissen ja Abbey Osbornin, havaintoja, jotka raportoivat oppilaiden parantuneesta vuorovaikutuksesta ja keskittymisestä luokkahuoneissaan, kun puhelinrajoitukset otettiin käyttöön. Brisse havaitsi sitoutuneisuuden lisääntyneen selvästi, kun taas Osbornin koulun käytäntö puhelimien keräämisestä ja palauttamisesta päivän päätteeksi on edistänyt oppilaiden välistä yhteistyöympäristöä.
Yondr-efekti
Mielenkiintoinen työkalu, joka saa pitoa, on Yondr-pussi, jonka monet koulut ovat ottaneet käyttöön ratkaisuna pitää oppilaat ilman laitteita kouluaikana. Oppilaat asettavat puhelimensa näihin kangaspusseihin saapuessaan, ja he voivat avata lukituksen vasta päivän päätteeksi. Yli 2 miljoonaa opiskelijaa Yhdysvalloissa on hyötynyt tästä lähestymistavasta, joka on kuulemma auttanut vähentämään häiriötekijöitä ja edistämään keskittyneempää oppimisympäristöä. Vaikka Escambian piirikunta päätti olla käyttämättä näitä pusseja kustannussyistä, niiden suosio muilla alueilla valaisee laajempia suuntauksia luokkahuoneen hallinnassa.
Suunnitellessaan tätä teknologista maisemaa, jotkut asiantuntijat puoltavat tasapainoista lähestymistapaa suoran kiellon sijaan. Michael Richin kaltaiset puolestapuhujat ehdottavat, että koulujen tulisi keskittyä opettamaan oppilaita käyttämään laitteitaan vastuullisesti tiukkojen rajoitusten sijaan. Käynnissä oleva keskustelu puhelinpolitiikasta heijastelee laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä siitä, miten teknologiaa voidaan integroida tehokkaasti koulutukseen samalla kun suojellaan opiskelijoiden mielenterveyttä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että uudet puhelinrajoitukset eivät ole vain politiikkakysymys, vaan vastaus koulutuksen pakottavaan tarpeeseen. Aloittaessamme tätä uutta lukuvuotta on ratkaisevan tärkeää, että sekä opettajat että oppilaat sopeutuvat näihin muutoksiin ja edistävät ympäristöjä, joissa oppiminen voi kukoistaa ilman jatkuvaa häiriötekijää. Nähtäväksi jää, saavutetaanko näillä politiikoilla toivottuja tuloksia, mutta yksi asia on selvä: keskustelu koulutuksen teknologiasta ei ole vielä läheskään ohi.