Mississippi pohtii resilienssiä 20 vuotta Katrinan tuhon jälkeen

Mississippi pohtii resilienssiä 20 vuotta Katrinan tuhon jälkeen

Tänä hurrikaani Katrinan juhlallisena vuosipäivänä Mississippi pohtii ennennäkemättömän tragedian synnyttämää vedenjakajaa. Kun vietämme kaksikymmentä vuotta tuosta kohtalokkaasta päivästä 29. elokuuta 2005, muistot tuhosta, menetyksistä ja uskomattomasta sitkeydestä nousevat esiin. Mississippi Housen puhemies Billy McCoy, joka kiersi rannikkoa pian myrskyn jälkeen, huomautti valtavista vahingoista, jotka olivat yli 14 miljardia dollaria, ja valitettavasti 240 ihmishenkeä menetettiin. McCoy tapasi paikalliset johtajat laatiakseen strategian siitä, kuinka parhaiten auttaa kärsineitä. Hän esitteli ensimmäisiä askeleita kohti toipumista epätoivon keskellä. Entisen julkisen palvelun komissaarin Michael Callahanin sanojen mukaan tuho oli "täydellinen hävitys", erityisesti Biloxissa ja Gulfportissa, joissa kokonaisia ​​kaupunginosia litistettiin.

Kuvat tuolta ajalta jäävät soimaan sen eläneiden muistoihin. Mississippin lahden rannikon maisema muuttui ikuisesti kotien hylkyistä kaatuneisiin kirkkoihin ja hallintorakennuksiin. Callahan muistelee hämmennyksen tunnetta tällaisen kaaoksen keskellä ja pohtii, kuinka yhteisö kokoontui tukemaan toisiaan synkimpien aikojen läpi. Kuten silloinen kuvernööri Haley Barbour totesi kriisinhallintaa koskevassa kirjassaan, myrskyn kyynel paljastaa yhteisön luonteen. Hänen toiminnan painotuksensa resonoi, kun yhteisöt vastasivat karkeasti ja päättäväisesti.

Hurrikaani Katrinan pysyvä vaikutus

Kun myrsky iski, se aiheutti katastrofaalisen 30 metrin myrskytulvan, joka vaikutti lähes jokaiseen kotiin Wavelandissa Mississippissä. Tulli ei rajoittunut vain fyysisiin vaurioihin – se aaltoi yhteisön kudoksen läpi. Persianlahden rannikolla kuoli kaikkiaan lähes 1 400 ihmistä, ja pelkästään Mississippissä kuoli 238 ihmistä. Pelkän tuhon mittakaavassa yli 60 000 rakennelmaa muuttui asumiskelvottomaksi ja monet joutuivat siirtymään. Nykyään, kaksi vuosikymmentä myöhemmin, Wavelandin kaltaisten alueiden väkiluku on vähentynyt rajusti, ja ne ovat menettäneet noin 20 % myrskyä edeltäneistä asukkaistaan.

Toipumisprosessi on ollut pitkä ja vaivalloinen, ja monilla alueilla on edelleen merkkejä Katrinan vihasta. Kuten Wavelandin pormestari Jay Trapani totesi, "90% Wavelandista tuhoutui", korostaen, että toipuminen on ollut hidasta. Rakennuskustannukset ovat vain nousseet tiukentuneiden rakennusmääräysten vuoksi. Samaan aikaan Wavelandin poliisilaitoksen on täytynyt rakentaa kokonaan uudelleen, kun kaikki laitteet ja tilat oli menetetty, mikä on jyrkkä muistutus tärkeiden palvelujen kohtaamista haasteista.

Taloudelliset esteet ja FEMA:n rooli

Federal Emergency Management Agencyn (FEMA) kahdenvälinen apu on muokannut suurta osaa jälleenrakennustoimista, mutta tuki ei ole aina ollut johdonmukaista. Alkuperäisestä helpotustulvasta huolimatta ongelmat viipyvät. Biloxin pormestari Andrew "FoFo" Gilich on raportoinut jatkuvasta kamppailusta FEMA:n kanssa jälleenrakennushankkeiden riittävästä rahoituksesta. Biloxi hakee 4 miljoonaa dollaria laiturinsa entisöimiseksi, mutta sille on tarjottu vain 555 000 dollaria. Lisäksi kaupungin viemäri- ja hulevesijärjestelmät vaativat edelleen päivityksiä 111 miljoonan dollarin arvosta, mikä on ongelma, joka on edelleen ratkaisematta kaksi vuosikymmentä myöhemmin.

FEMA:n ennätys on ollut ristiriitainen, ja Biloxi on hakenut useita lisärahoitusta. Kuten raportoitu, FEMA pyrkii myös perimään varoja takaisin viemäripäivityksen aikaisemmista vaiheista, mikä luo lisää epävarmuutta. Erityisesti FEMA tunnustaa sadat Katrinaan liittyvät keskeneräiset projektit ja on joutunut tarkastelemaan henkilöstön ja korvausten käsittelyn tehokkuutta. Kotimaan turvallisuuden ministeri Kristi Noem tunnusti nämä jatkuvat haasteet kongressin lausunnoissa ja korosti kiireellistä oikea-aikaisen avun tarvetta kärsiville yhteisöille.

Katse eteenpäin

Kun muistelemme tätä merkittävää päivää, hirmumyrsky Katrinan jälkiseuraukset ovat muistutus elämän hauraudesta rannikollamme. Menetys oli valtava, mutta mississippiläisten henki loistaa kirkkaasti – osoitus tahdosta jälleenrakennuttaa ja voittaa. Barbour vangitsee tämän olemuksen kauniisti: "Kriisit paljastavat luonteen." Toipumispyrkimysten jatkuessa on selvää, että vaikka menneisyyden arvet voivat jäädä, niin myös jatkuvasti kehittyvä kertomus kestävyydestä ja toistensa perääntymättömästä tuesta.

Kun pohdimme, mitä on edessä, on ilmeistä, että Mississippin vahvuus ei ole vain sen elpymisessä, vaan sen kansan hengessä, joka nousee, rakentaa uudelleen ja kukoistaa vastoinkäymisiä vastaan.

Katso lisätietoja tämän monumentaalisen tapahtuman kokemuksista Clarion Ledger, kattava kattavuus alkaen NPR ja meneillään olevat toipumiskeskustelut, jotka on kuvattu kohdassa CBS:n uutiset.